Seikkailu Yyterin lietteillä

12.2.2017 | Elämys | Joni, Ilari

 

Kävimme vierailulla Yyterissä syyskuussa 2016. Olimme kuulleet lietteiden reitistä, mutta emme olleet koskaan käyneet siellä. Emme siis juurikaan tienneet, mitä odottaa. Ennen reitille lähtemistä ajattelimme pukevamme kumisaappaat jalkaan, sillä näin syksystä maasto saattaa olla hyvinkin märkää, varsinkin jos suuntana on lietteet.

Yyterin lietteet ovat hyvien kulkuyhteyksien päässä Porin keskustasta. Ajoimme autolla noin 20 minuuttia ja saavuimme määränpäähämme aamupäivästä. Aurinko paistoi ja muutenkin ilma oli kuin morsian. Ei paljoa parempaa olisi voinut toivoakkaan tällaiselle retkeilypäivälle. Yyterin alue oli todella viihtyisän oloinen ja idyllinen. Hyvin huolletut camping-alueet ja kilometrien pituinen hiekkaranta pistivät ensimmäisinä silmään. Yyterissä olimme käyneet ennenkin, mutta auringonpaisteessa nuo maisemat olivat erityisen vaikuttavan näköisiä. Vielä syyskuussakin hiekkarannalla oli ihmisiä ottamassa aurinkoa ja nauttimassa viimeisistä valoisista päivistä näillä leveysasteilla. Fiilis oli oikein hyvä ja malttamattomana odotimme, että pääsisimme jo lietteiden reitille ja tuohon paljon kehuttuun sekä lintukannaltaan rikkaalle alueelle.

 

(Ainutlaatuiten Yyterin hiekkaranta. Kylpylä taustalla.)

Suuntasimme lietteiden reitille Yyterin hiekkarannan kautta ihastellen kaunista merimaisemaa ja ainutlaatuisia dyynejä. Valokuvia ottaessa ja luontoa hämmästeltäessä huomasimmekin, että olikin jo aika poiketa reitiltä, sillä rantaviivan lähellä olevat opastekyltit neuvoivat meitä suuntaamaan sisämaahan päin. Viimeiset kuvat vielä tuosta upeasta ja uniikista hiekkarannasta ja kohti määränpäätämme.

(Yyterin alueella reittimerkinnät ovat hyviä.)

Hiekka vaihtuikin nopeasti pitkospuihin. Oli mukava huomata, että kotiin jättämämme kumisaappaat eivät olleet edes välttämättömät juurikin pitkospuiden ansiosta. Jalat pysyivät kuivina ja mukavan lämpiminä kylmemmälläkin kelillä. Poikkesimme matkaltamme sen verran, että kävimme vilkaisemassa Yyteri beach -lomakeskuksen mökkejä.
Lomakeskus oli hieno ja laitetun näköinen. Toinen toistaan hienommat mökit paljuineen, ravintoloineen ja leikkialueineen päivineen saivat meidät ajattelemaan heti, että tänne on tultava joskus porukalla viettämään laatuaikaa. Kävimme myös alueen yrittäjän opastuksella kurkistamassa, miltä mökit näyttivät sisältä. Mökit eivät jättäneet kyllä kylmäksi. Viimeistellyt pinnat ja hyvin varustellut mökit saivat meidät heti uteliaaksi hinnan suhteen.

(Yyteri Beach -lomakeskuksen mökki.)

Lomakeskuksen lähettyviltä alkoikin lietteiden reitti. Alue on mitä mainioin tulla vaikkapa majoittumaan, jos tarkoituksena on tulla lietteiden reitille esimerkiksi bongaamaan lintuja.
Maasto alueella on hyvinkin vaihtelevaa. Välillä mennään puhtaasti mäntymetsässä ja yhtäkkiä ”nurkan takaa” saattoikin avautua upea maisema aukeammalle alueelle tai merelle. Maiseman vaihtelu ei tehnyt kävelystä yhtään puuduttavaa ja kävelykin sujui todella mukavasti hyvin hoidettuja pitkospuita pitkin.

(Lintutornista otettu kuva. Tästä huomaa hyvin maaston vaihtelun.)

Alueella ja sen lähistöllä on yhteensä yhdeksän lintutornia. Kävimme niistä neljässä ja jokaisesta avautui todellakin erilainen sekä upea maisema. Lintutornit olivat tilavan tuntuisia ja sinne mahtui useampikin ihminen yhtä aikaa, joten ruuhkautumisen mahdollisuus on häviävän pieni. Osassa torneissa olikin lintuharrastajia isoine kameroineen ja kiikareineen. Kokeilimmekin, miltä maisema ja linnut linssin läpi näyttivät. Noin 3 000 valkoposkihanhea ja niitä saalistava merikotka olivat vaikuttava luontoelämys. Kuin luonto-ohjelmasta konsanaan!

(Hathurun lintutorni)

Selkämerellä on havaittu satoja eri lintulajeja ja sitä pidetäänkin Suomen runsaslajisimpana yksittäisenä lintualueena. Todellinen lintuharrastajan paratiisi siis. Kaiken kaikkiaan kokemus lietteillä ja Yyterissä oli antoisa. Päällimmäisenä mieleen jäi alueen huoliteltu ja puhdas ympäristö. Roskia ei juurikaan ollut ja lintutornit sekä pitkospuut olivat hyvässä kunnossa. Alueella tehdään paljon töitä viihtyvyyden eteen ja se kyllä näkyi. Porilaisenakaan ei tarvitse kauas mennä, että pääsee nauttimaan upeasta luonnosta. Ristiriitaiset ennakkoluulot siis osoittautuivat todella vääriksi ja nyt viimeistään uskon, että omasta kotikaupungista ja lähiseudulta löytyy upeita paikkoja, jos vain lähtee katselemaan tarkemmin.

(Upea merimaisema avautuu lintutornista.)