Vierailimme tiistaina 20.9.2016 Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuistossa Karvialla, jossa tutustuimme Kauhalammin kierroksen reittiin. Sää suosi meitä. Kierroksen alussa oli pilvistä, mutta kierroksen aikana aurinkokin pääsi aina välillä paistamaan. Auringon paistaessa mielialamme kohosi huomattavasti ja reitillä kulkeminen oli vielä entistä nautinnollisempaa.
Vierailumme ajoittui iltapäivälle. Lähes paras mahdollinen syysilma helli meitä: ilma oli raikas ja lämpötila oli lähes 15 astetta. Oli siis sopiva ulkoilukeli. Mukana reitillä meillä oli oppaanamme Kaija Kangas Karvian matkailu ry:stä, joka kertoi reittiin liittyvistä faktoista. Sen lisäksi reittiä kierrettiin myös tarinankerronnan keinoin oppaan ansiosta.
Reitin alussa oli nuotiopaikka, joka on oivallinen paikka pitää taukoa. Taukopaikalta avautuu hieno maisema suolle. Suosittelisimme pysähtymistä levähtämään kyseiselle nuotiopaikalle, kun on käynyt koko reitin ensin läpi.
Aluksi suuntasimme pitkospuille, josta reitti alkaa. Pitkospuuosuuden varrella avautui upeat näkymät suolle, jota oli silmänkantamattomiin. Ensikertalaiselle pitkospuilla kävely on mielenkiintoinen kokemus. Varsinkin kun tietää, että mikäli astuisi hiemankin pitkospuiden ohi, niin saattaisi tipahtaa suohon. On siis erittäin suositeltavaa pysähtyä hetkeksi paikalleen, mikäli haluaa katsella ympärilleen tarkemmin ja ottaa kuvia.
Keskellä suota oli myös jonkin verran kieroon kasvavia mäntyjä. Maasto oli hyvin värikäs ja mielenkiintoisen näköinen. Maastossa oli vihreän ja ruskean eri sävyjä. Turpeen väri vaihteli punaisesta vihreään. Suolla oli myös huumaava tuoksu, joka kantautui suoraan sieraimiin. Alkumatka on hyvin pitkälti pitkospuureittiä, jonka varrella on myös muutama luonto-opastetaulu. Tauluissa kerrotaan muun muassa suopursusta, jota kasvaa suolla.
Ruska-aikaan siirtynyt luonto näytti meille parhaita puoliaan. Vielä pitkospuuosuudella ollessamme näkyi paljon erikokoisia vesialueita, niin isoja kuin pieniäkin. Katsellessamme ympärillämme olevaa luontoa havaitsimme kaksi joutsenta. Halusimme kovasti ottaa niistä kuvia, mutta sitten joutsenet päättivätkin lähteä lentoon. Joutsenet huutelivat toisilleen kannustushuutoja, mikä liittyy lentoon.
Reitin varrella sijaitseva uintipaikka vaikutti erittäin houkuttelevalta. Tosin ottaen huomioon, että nyt on viileä syksy ja vesikin on jo hyvin kylmää, ei sinne tehnyt mieli mennä. Lämpimämpänä ajankohtana tulisi varmasti mieli pysähtyä vilvoittelemaan uimapaikan äärellä. Pitkospuu osuuden jälkeen alkoi hiekkatieosuus ja puustoa oli enemmän ympärillä. Tien varrelta löytyi muun muassa mustikkaa. Satunnaisesti maastosta löytyi myös sieniä.
Pidimme positiivisena asiana sitä, että lähestyessämme näkötornia pystyimme näkemään sen myös hieman kauempaa. Näkötornin alueella oli hyvin samanlainen levähdysalue kuin mitä oli heti reitin alussa. Taukopaikka oli houkuttelevan oloinen ja maisema suolle avautuu tästäkin paikasta. Näkötorniin kiivettyämme saimme uudenlaisen näkökulman reittiin liittyen. Saimme siis uutta perspektiiviä. Näkötornin ylätasanteella oleva opastetaulu, joka kertoi linnuista, oli mielestämme hyvin mielenkiintoinen. Metsäpolkuosuus oli aivan vertaansa vailla. Reitin lähellä on Loma-Raiso niminen majoituspaikka. Lisätietoja alueen muista palveluista saa karvia.fi ja oudoorssatakunta.fi sivustoilta.
