Retki Reksaareen

19.12.2016 | Melonta | Teemu Saarinen, Jenna Mikkola

Lähdimme perjantaina 23. päivä syyskuuta pienen opiskelijaryhmän kanssa tutustumaan Rauman saariston melontareittiin sekä luontopolkuun. Lähdimme aamuvarhain ajelemaan Porista kohti Raumaa täynnä intoa ja energiaa.

Saavuimme Raumalle ja ajoimme satamaan, siellä tapasimme Pasi Poukan, jonka veneellä meidän oli tarkoitus lähteä kohti ensimmäistä määränpäätämme, Reksaarta. Automatka oli ollut pitkä, joten ensimmäinen ajatus monella oli, että missä on lähin wc. Etsimme mahdollista vessaa, kunnes huomasimme wc-kyltin, joka osoitti pienessä ryteikössä seisovaa likaista koppia. Vain yksi opiskelija uskaltautui karun näköiseen koppiin, eikä se näyttänyt kuulemma sisäpuoleltakaan yhtään sen paremmalta kuin ulkoakaan päin. Tässä kohtaa monen mielessä kävi ajatus, että mitähän tästä päivästä tulee. Olimme kuitenkin edelleen innoissamme, kun kävelimme porukalla kohti laituria, jossa veneemme odotti lähtövalmiina.

Pasi valmisteli venettä ja antoi meille pelastusliivit. Puimme ne yllemme ja hyppäsimme veneeseen. Lähdimme rauhallisesti lipumaan kohti Reksaarta. Kuljimme niin hiljaa eteenpäin, että ehdimme kuvailemaan lintuja, jotka istuskelivat rantakivillä. Matkanteko oli alkuun melko hidasta, mutta hetken kuljettuamme Pasi ojensi meille kaikille suojalasit ja kiihdytti vauhtia niin, että olimmekin hetkessä perillä.

Nousimme rantaan. Reksaari näytti hieman koleasta kelistä huolimatta ihan kivalta paikalta. Tapasimme saarella valmiiksi olleet ryhmämme loput jäsenet heti laiturilla. Nousimme rannasta kohti puisia rakennuksia. Kokoonnuimme kioskimökin eteen kuuntelemaan tarinaa Reksaaresta ja erilaisista rakennuksista ympärillämme. Lähdimme kulkemaan luontopolkua pitkin kohti kalamajaa.

jennamikkola3

jennamikkola2

Metsän halki kuljettuamme saavuimme rantaan, jossa oli laituri, kalamaja sekä sauna. Kävimme kalamajassa sisällä tutustumassa rakennukseen ja kuulimme taas hieman lisää tarinaa paikasta. Aikamme katseltuamme majaa ja ihailtuamme laiturilta rantamaisemaa lähdimme kävelemään polkua pitkin takaisin kioskimökille.

Alueen esittelyn jälkeen istuimme porukalla pihalla olevien pöytien ääreen nauttimaan kahvista ja jäätelöstä. Pienen rentoutumishetken jälkeen lähdimme kävelemään kohti rantakalliota. Kallion luona oli nuotiopaikka. Olimme kalliolla hetken ja lähdimme takaisin kioskimökille päin. Ennen kuin lähdimme jatkamaan matkaamme Reksaaresta eteenpäin meille esiteltiin vielä pihassa ollut pieni savusauna.

eveliinarantala1

Reksaaresta  lähdimme veneellä katsomaan kanoja ja lampaita Päivärantaan (Nurmekseen). Nurmeksen tilalla oli mahdollista katsella kanojen ja vuohien menoa. Vuohille aidattu alue oli aluksi normaalin oloinen. Myöhemmin matkan aikana vasta tajusin, kuinka iso alue lampaille oikeasti oli oikein aidattu.

eveliinarantala3

Kävely polkua pitkin yksityisyrittäjän vuokramökille

Kävely oli pitkä, mutta erilainen kuin tähän mennessä muut. Polulla oli kaunista luontoa, jonka saaristo tarjosi. Matkan aikana polku hieman kiemurteli ympäriinsä metsää ja hieman myös rannan läheisyydessä. Polulta ja tilalta löytyi myös opastuksia.

jennamikkola4

eveliinarantala5_kansikuva

Nokikahvit Nurmeksen kalamajalla, joka toimii varaustupana
Yksityisyrittäjän Nurmeksen kalamajalla ja sen nuotiopaikalla nautimme yksityisyrittäjän tarjoamat nokipannukahvit samalla, kun nautimme kukin tuomamme retkilounaan. Retkilounaaksi ryhmässä oli varattu makkaraa, keksejä, leipiä ja mehua ja limpparia.

eveliinarantala2

jennamikkola5

Savusauna näytti ulkoa ja sisältä mukavan kotoisalta ja tunnelmalliselta. Aikaisemmin olen nähnyt savusaunan vain vanhempieni mökillä. Savusaunassa käydessä hiuksiin jää pesun jälkeenkin kevyt savunhajuinen, mutta puhdas tuoksu. Yrittäjän savusaunassa näytti olevan tilaa noin 6-8 hengelle. On myös pakko mainita, että kuvassa oleva ulkohuussi oli todella siisti.

Iso laituri

Iso laituri oli rakennettu meren pinnasta kohonneen kallioon päälle ja useamman metrin päähän rantaviivasta. Kallion päällä kasvoi PUITA(?:D), jotka näyttivät upealta ruska aikaan. Laiturilta olisi ollut hienoa hypätä mereen lämpimänä kesäpäivänä, mutta sää oli mitä oli.

Vanha tila jossa oli omenapuita

Vanhalla tilalla oli mahdollista katsella päärakennuksen raunioita. Tilalla oli myös kunnostettu jäljellä olevia puitteita, jotta ne eivät katoaisi ajan aatossa kokonaan. Tilalla oli myös mahdollista syödä omenoita puusta. En ole aivan varma, että onko tai olisiko se luvallista kaikille? Omenat maistuivat tuoreilta ja hyviltä totta kai poimittaessa tuoreena suoraan puusta. Maahan tippuneita omenoita ei tietenkään viitsi syödä.

eveliinarantala4

Kinttupolku takaisin Nurmeksen tilalle

Polku takaisin isolle tilalle kulki lampaiden aitauksen vieressä. Aitauksen vieressä kävellessäni mietin, kuinka iso alue oikein lampailla oli saaressa käytettävissä. Vaikka kävelimme tiheän metsän läpi aitauksen viertä pitkin, huomasin metsän ja ötököiden määrän olevan vähäinen. Itseäni luontopoluilla elämystä eniten häiritsee korvassa surraavat ötökät.

Vahinkokolari kahdella veneellä, no casualties

Päivärannasta lähdettäessä Buster-merkkinen vene törmäsi hytilliseen veneeseen, jossa oli opiskelijat, opettaja ja veneen kuljettaja. Törmäys oli täysin vahingossa aiheutettu, koska Busterissa hirtti ruorin kääntövaijeri kiinni, jolloin ohjaus ei toiminut. Tämän takia Buster kaarsi suoraan eteemme, josta seurasi yhteentörmäys.

Matka takaisin päin hytillisellä veneellä

Väsyneenä useamman askeleen jälkeen oli mukava istuutua hytillisen veneen kyytiin. Nimittäin tulomatkalla nopean veneen kyydissä tuli helposti kylmä, jos ei ollut varautunut kylmään säähän. Itse tein virheen pukeutuessani liian kevyesti meri-ilmastoon.

Reissun puuduttavammaksi hetkeksi sanoisin pitkästyttävän ja uuvuttavan matkan hitaassa veneessä kohti satamaa. Veneellä kesti ainakin noin 30-45 minuuttia saapua saaristosta takaisin satamaan. Kaikki tämän mielessä pitäen oli silti kiva katsella veneen ikkunasta muita ohitse ajelevia veneitä ja saaristo maisemaa ruska-aikaan.

jennamikkola1

Pääsimme takaisin satamaan noin klo 18 ja muutamien minuuttien päästä pääsimme hyvillä mielin aloittamaan kotimatkan.